YLLÄKSEN YÖPUUN HISTORIAA

Ylläksen Yöpuun tarina alkaa vuodelta 1954, jolloin vanhempani Markku ja Senni Kaulanen rakensivat Purola - nimisen talon Äkäslompolon silloin hieman harvemmin asuttuun keskustaan. Samalla he jäivät pois Ylläskartanon talonmiespariskunnan tehtävistä aloittaen kotimajoituksen Purolassa. Olivat siis sen ajan maaseutumatkailuyrittäjiä. 

Silloin asia ilmaistiin toisin: ”Meilä piethään lehmiä ja turistia”.

Aamupalan jälkeen turistit lähtivät hiihtämään ja emäntä jäi laittamaan päivällistä. Silloin myös ladut tehtiin pelkästään hiihtämällä, koneita siihen ei ollut. Eipä ihme ettei luistelutyyli ollut muotia.

Iltapäivällä turistit tulivat syömään ja saunomaan, sitten pöytä kannettiin taas ulos ja petivehkeet tilalle. 

Mitään erikseen varattuja illanviettotiloja ei ollut, iltamat olivat vieraiden omatoimisuudesta kiinni.

Pikku hiljaa myös Purolassa rakennettiin lisätiloja ja 70–luvun alussa luovuttiin maataloudesta kokonaan. 
Lehmät ”panthiin korkelaitasseen ja alethiin lypsämhään turistia”. Onneksi tätä ”karjaa” on riittänyt, osin jopa samoja ihmisiä, tänäkin päivänä.

Turistirakentamiseen satsattiinkin 70- ja 80- luvuilla koko kylässä, tosin kaavanteon aikoina oli vuosikausia pitkä rakennuskielto, jonka aikana iso osa kylän liitereistä ja navetoista muunnettiin eri käyttöä varten, ”Met laitama tämän turistille”.

Markku Kaulanen menehtyi keuhkosyöpään 1981. Senni Kaulanen jatkoi yksin talon pyörittämistä, vielä osa meistä ”läpistä” jaloissaan. Touhua riittikin, aamupala turisteille, sen jälkeen tiskit ja päivällisen tekoon. Ja tietysti tiskit sen jälkeen, tähän kun lisää mökkien siivouksen, niin onneksi oli lyhyt sesonki silloin.
Hullut vuodet 80-luvun loppupuolella tuntuivat Ylläkselläkin, puhuttiin tunneleista ja ties mistä. 

Purolassa turistinpito jatkui Sennillä niin kuin siihenkin asti, ilman sen kummempia hullutteluja. Senni Kaulanen piti taloa vuoden 1992 loppuvuoteen ja kuolemaansa asti.

Keväällä 1993  tulin sitten minä, Vesa Kaulanen, isännäksi. Silloin muutettiin nimi Ylläksen Yöpuuksi, Purola jäi käytöstä.
Alussa olikin sitten lama ja kuulosti että koko elinkeino loppuu. Pikkuhiljaa aikakin sitten parani.
Parantuneet olivat myös tasovaatimukset asiakkailla, ja siihen vastaamisessa olikin jo ”hänensä homma”. Ohjelmapuolelle palvelut laajentuivat parantumattomansairauden vuoksi, kalastushulluden siis. Nykyään onkin veneitä siellä ja täällä ja erilaisia retkiä vähän joka kalalajin mukaan.

Nykyään mökit ovat vaatimusten mukaisia, mutta niinpä tässä 12 vuoden jälkeen onkin saman verran petipaikkoja kuin alkaessa, silloinen 8 hengen mökki on nyt 4 hengen, kerrossänkyjä ei ole vuosiin ollut ja suksihuoltokin pitää olla, ennen riitti kynttilä suksenpohjiin…

Kevätsesonki on edelleen tärkein, mutta väkeä pyörii jo lähes ympäri vuoden, toukokuu on hiljaisin aika vuodesta.
Kesällä käy kalastajia ja marjastajia, syksyllä ruskavieraita, ensilumen hiihtäjiä on myös, joulu on nykyään sesonki ja siitä ei enää pitkästi kevääseen olekaan.

Tällä hetkellä uskollisimmat vieraat ovat käyneet jo yli 40 vuoden ajan, kaukaisimmat taas ovat olleet Kiinasta, Australiasta ja Uudesta-Seelannista.

Kiitokset vanhoille asiakkaillemme ja tervetuloa uusillekin.

Toivotan kaikille terveyttä ja hyvää elämää!

Vesa Kaulanen